Näytetään tekstit, joissa on tunniste Niki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Niki. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. marraskuuta 2013

Elämän myrskyjä ja pelastuslauttoja

Nyt mennään jo marraskuussa, mutta minun blogini tuntuu olevan menossa vasta heinäkuussa....hups..

Ajattelin nyt kirjoittaa sellaisen postauksen, joka päivittäisi blogin suurin piirtein ajantasalle :)


 Levi fiilistelyjä, kun vielä oli kesä ja lämmin ja ihanan aurinkoisia päiviä..
 Miss those days..


 

Meiän vaavi matkusti kaikista leppoisimmin pohjoiseen ja takaisin :D Eihän sitä omaa petiä mikään korvaa, tietenkään :)




Meiän omenapuut tuotti nuoresta iästään huolimatta kunnolla satoa. Valitettavasti ne kiinnostivat myös lintuja ja ampiaisia.



Kesällä voi ja pitää nauttia pienistä asioista. Mutakakkua vanilijajäätelöllä hyvän kahvin kera on mainio esimerkki :)



Kerroin Levin postauksessa, että lomamme sai ikävän käänteen suruviestin myötä. 
Rakas pappani oli nukkunut pois..
Tällä hetkellä minulla on enää yksi isovanhempi elossa. 
Loppukesästä järjestimme hautajaiset, jonne suunnittelimme serkkujen kanssa kukka-asetelmia..

Tähän vuoteen on mahtunut paljon surua, kipua ja ongelmia. Oma koulun käynti on ollut todella ongelmallista eikä motivaatio tunnu millään riittävän itsenäiseen opiskeluun. Viime aikoina pahoja päiviä on ollu ihan liikaa ja omat voimat on tuntunu useinkin olevan aika lopussa. Itsetunnon rippeet on kadonnu taas jonnekin todella syvälle ja oma luonne on muuttunu entistä pelokkaammaksi..

Pahojen päivien aikana ilo on etsittävä pienistäkin asioista, kuten..


Paljain jaloin nurmikolla, se kuuluu kesään 


Marjatetki mehtään

Perheen kanssa käytiin ahkerasti puolukassa. Minä halusin käyttää tuollaista hinkkiä ämpärinä. 
A) Se on nostalginen 
B) Se täyttyy äkkiä :D


Nimipäivän kunniaksi sain ruusuja sekä kesän suosikkituoksun Mexx Pure ja sarjan suihkugeelin.



Opettelin kutomaan villasukat :D
Nyt näitä on jo kolmannet menossa


Meiän pikkupeto, joka ei ole ikään saanut kunnon nimeä. Reagoi kuitenkin nimiin Pirpana, Piipana, Piipura :D



Jatkoin tänäkin vuonna Kansalaisopiston yksinlaulutunteja. Haasteeksi osoittautui ruotsiksi laulaminen (minä kun en ole ollu ruotsin kielen kanssa tekemisissä sitten kirjoitusten). Veronica Maggio ei ollut itselle tuttu muusta kuin Kymppilinjan biisistä, mutta oli sitä ihan hauskaa laulaa :)



Valamiit villasukat! Näillä pärjää syysilloissa 

 





Kylmempinä aamulla Niki viihtyy sängyssä ja mahollisimman syvällä peitoissa :D On se vaan suloinen tapaus silloinkin kun hän päättää hajottaa lankakeräni pitkin olohuoneen lattiaa.. :D





Ranteeni alkoi alkusyksystä vihoittelemaan oikein kunnolla. 
Aluksi yritin pitää kutomisesta taukoa, pitää kättä levossa ja syödä särkylääkettä.. Mutta kun sekään ei auttanut, oli loppujen lopuksi pakko mennä jäsenkorjarille ja loppupeleissä vika oli pois paikaltaan olevissa niskanikamissa..
  
Mikä muu voi piristää?



Pirteän väriset kynnet
 

Normaalia vahvempi, pirteän värinen silmämeikki!

Kokeilin kerran Livboxista saatua MaxFactorin luomiväriä. Vaalean liila sävy oli omiaan mun vihreille silmille :)



Annan ja Petterin kanssa käytiin kattoon Sami Hedbergiä Caribiassa. Oli ihan hupanen ilta :D





Kate Jacobsin Lankakauppa-kirjat oli aivan mahtavia, joten lähdin mielelläni lukemaan "Lohturuokaa" kirjaa. Taattua laatua, mikä innoitti suuresti uusiin keittiökokeiluihin :D




Uusi muumimuki ja uutta teetä syysiltoihin 





Tämän kuun ensimmäisenä viikonloppuna olimme seurakunnan nuorten leirillä Ruonalla mahtavan porukan kanssa. Innostuin hiukan tekemään uusia (ja vanhoja tuttuja) leivonnaisia. Viikonlopun aikana käytiin Raamiksessa läpi ensimmäistä Pietarin kirjettä ja kuultiin mahtavaa opetusta. Joka välissä syötiin paremmin kuin hyvin ja iltaisin pelailtiin ja leikittiin ja laulettiin. Parit Intian Kaliffit sai aikaan melekoset naurukohtaukset :D
Ihan loistava viikonloppu aivan mahtavan porukan kanssa! Tällaiset hetket saa arvostamaan kaikkia lähellä olevia ystäviä ja ymmärtämään kuinka tärkeitä ne on! 


Onneksi näitä elämän parhaita viikonloppuja on mahdollista viettää silloin tällöin, sillä tälläkin hetkellä olen Turussa Maata Näkyvissä -festareilla!
Siitä lisää myöhemmin :)

(EDIT: Julkaisin postauksen aiemmin kännykällä, joten kuvat olivat sen vuoksi pieniä ja osa näköjään ruudun vasemmassa laidassa. Pahoittelut!)

maanantai 4. marraskuuta 2013

Loppukesästä Levillä

Kun ulkona sataa räntää, on ihan ok puhua kesästä, vai mitä?
Perheellämme on usein ollut tapana tehdä kerran vuodessa yksi reissu Lappiin. Muistan lukuisat lapsuuden kesälomat Kuusamossa mökillä, mutta muutaman viime vuoden aikana emme ole päässeet käymään pohojosissa. Tänä kesänä me olimme kuitenkin varanneet viikon loman Leviltä, sillä minä olin kosmetiikkatyössä ansainnut alennuskupongin Holiday Clubin lomaosakkeista. 

Heinäkuun lopussa suuntasimme viiden hengen ja yhden koiran voimin kohti Leviä. Pysähtelimme välillä nauttimaan kotona tehdyistä eväsleivistä ja vaihtelimme kuskia. Tosin allekirjoittanut nukkui 75% matkasta ja ajoin sitten loppumatkan :D



Perillä meitä odotti ihana kolmen makuuhuoneen ja olohuoneen huoneisto ja hulppeat maisemat aivan tunturin juurella.


Olohuoneesta pääsi saunalliseen kylpyhuoneeseen, jossa oli poreellinen kylpyamme! Minä halusin ehdottomasti nauttia vaahtokylvystä savinaamio naamalla, tehonaamio hiuksissa ja hyvä kirja kädessä. Minun lomamissioni oli rentoutuminen ja lukeminen, sillä minulla oli kesken Nora Robertsin hääkvartetti.

  

"Kolme pientä poroa ne marssi näin.." Eiku



Tuntui aivan siltä kuin olisi saapunut pieneen Keski-Eurooppalaiseen alppikylään; tunturin juurella pieniä alppitaloja vieri vieressä, kappelin kello kumisemassa joka tunnille, porot kävelemässä pitkin katuja, kadut täynnä pieniä putiikkeja ja baareja..
Paikalliset sanoivat, että olimme valinneet parhaan mahdollisen ajankohdan. Sateet olivat juuri loppuneet ja kaikki hyttyset olivat kadenneet edellisellä viikolla ja alati taivaalla möllöttävä aurinko nostatti celsiukset yli kolmenkymmenen.

Alkuviikosta lähdimme tutustumaan tunturiin ja suuntasimme autolla niin ylös kuin mahdollista ja jatkoime siitä matkaa jalan.







Hiukset hienosti, mutta olokoot.. Kesällä voi ottaa rennommin eikä tarvitse välittää vaikka kaikki suortavat eivät ihan ojennuksessa olekaan :D (No okei kyllä tuo suortuva kaksikko hiukan haittaa..) P.s. Rakastan nuita punaisia capreja, jotka ostin viime kesänä. Pidän yleensä tummia t-paitoja ja toppeja joita on helppo yhdistellä värikkäisiin housuihin.






Anna ja Petteri <3>
(Jos minä tulin Mallorcalta rusketusrajojen kanssa, niin teki kyllä sisarenikin :D)


Maisemat oli todella kauniit ja reitti oli mukavan helppokulkuinen.
Itse pidin erityisesti matkan varrelle sijoitetuista info-tauluista ja niihin liittyvistä piirroksista:






Tähän väliin on pakko laittaa kuva meidän herrasmiehestä, joka käyttäytyi todella kiltisti koko viikon :) Reppanalle oli välillä kova urakka olla hiljaa, kun ulkona viiletti poroja ja muita koiria :D


Minä, siskoni ja Petteri kävimme myös hohtokeilaamassa parin vuoron ajan. Itse pidän keilaamisesta todella paljon harmi vain, että sitä tulee harrastettua todella harvoin.

Äiti halusi poimia hilloja eli lakkoja sekä mustikoita. Muutaman kerran muut kävivät lähialueilla poimimassa hilloja ja loppuviikosta lähdimme katsomaan myös Ruotsin puolen apajat.



Niin minähän en ole ikään ennen käynyt Ruotsissa, enkä oikein tiedä voiko tuota tunnin mittaista autoreissua keskellä ei mitään laskea Ruotsissa käymiseksi :D 

Kuvittelenko vain vai onko ruoho vihreämpää rajan toisella puolella? :D


Levi oli ihana paikka; siellä oli todella kaunista, mukavia ihmisiä, ihania asuinalueita ja vaikka mitä. Valitettavasti reissuamme varjosti se, että minä ja äiti olimme puolet reissusta sairaana ja loppuviikolla saimme kuulla suru-uutisen, joka vei lomamielen mennessään. 

Siitä huolimatta uskon, että Levillä tulee vielä käytyä uudestaan ja suosittelen ehdottomasti sinne menoa, mikäli pohojosen reissua suunnittelette :)