Näytetään tekstit, joissa on tunniste opiskelijaelämää. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste opiskelijaelämää. Näytä kaikki tekstit

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Bride to Be

Viimeisimmästä blogipostauksesta on jo ikuisuus aikaa. 
 Ensin en suunnitellut lopettavani bloggaamista. Sitten elämässä tapahtui niin paljon kaikkea, ettei tälle harastukselle ollut aikaa. Ajattelin blogin poistamista ja sitä myötä "virallista" lopettamista, mutta en raaskinut luopua muistoista, joita vanhat blogitekstini ovat. 

Kahden vuoden aikana elämässä on tapahtunut paljon. 
Opiskelut ovat vieneet mennessään ja vapaa-ajalla toimin Evankelisten opiskelijoiden (EO) hallituksessa. Käsityöt, askartelu ja musiikki ovat yhä intohimoni ja etenkin käsityöt kulkevat usein mukana luennoilla. Välillä yritän myös ehtiä käymään kuntosalilla, mutta aina sinnekään ei meinaa ehtiä. 
Siinä noin niinkun pääpiirteittään elämää kahden vuoden ajalta. 
Paitsi ettei tuossa ole vielä mitään. 
   
Minä menen nimittäin ensi kesänä naimisiin! :D 




Yksi suurimmista asioista, mitä minulle on kahden vuoden aikana tapahtunut, on se, että elämääni tupsahti mies. 

How? You ask. 
Let me tell you
  
Syksyllä 2015 elin todella kiireistä ja stressaavaa aikaa. Toimin paljon EO:ssa ja samalla yritin selvitä opiskelujen ryhmätyörulianssista (parhaimmillaan 5 eri ryhmätyötä ja kaikissa eri ihmiset). Elämässä tuntui oikeasti (ja tuntuu yhä) olevan ne niin kutsutut ruuhkavuodet, jolloin ei oikeasti hahmota ajankulua eikä tunnu ehtivät tehdä oikeastaan mitään.
Sukulaisten ja naapureiden poikakaverikyselyt meinasivat hiukan ärsyttää ja selitin topakasti, että olen tällä hetkellä aivan liian kiireinen sellaiseen. Jopa ystäväni, jotka avuliaasti tarjoutuivat sopivan miehen etsintään 😂, myönsivät minun olevan oikeassa.  

Eikä yksin oleminen ole minulle ollut mikään ongelma. Viihdyin yksin ja koin, että olin oikeasti onnellinen. Tottakai opinnot stressaavat aina, mutta silti koin kuitenkin olevani tyytyväinen elämääni. 
Mutta en arvannut, mitä vielä olisi tulossa. 

EO:n hallituksessa oli eräs Timo, jonka kanssa olemme tunteneet toisemme syksystä 2014. Ystävystyimme paremmin minun liittyessä hallitukseen ja kuinka ollakaan, ystävyys syveni seurustelusuhteeksi 💕

Henkilön Sini-K (@sinilii) jakama julkaisu



 En olisi suoraan sanoen arvannut tällaista tapahtuvaksi, mutta olen todella onnellinen :) 
Viime kesänä, juhannusaattona Timo kosi minua ja luonnollisesti minä suostuin! Kuten ensimmäinen kuva kertoo ;D Elokuussa vietettiin meidän kihlajaisjuhlia ja ensi kesänä vietetään meidän häitä. 

Yksi syy siihen, miksi halusin palata bloggaamisen pariin, on halu purkaa häähömpötystä! Asun tällä hetkellä pahvilaatikoiden ympäröimänä (tai siltä minusta ainakin tuntuu), kun kerään ja askartelen kaikkia hääjuttuja pikku hiljaa. Olen käynyt muutamilla häämessuilla ja niistä on jonkin verran kuvamateriaalia. Minusta olisi ihanaa jakaa omia ajatuksia ja ideoita häiden järjestämiseen liittyen sekä samalla saada itsellesi muistoja tästä ajasta, kun saa suunnitella ja järjestää näin ainutkertaisia juhlia :) 

Halusin säilyttää vanhan blogini enkä luoda uutta blogia vain häitä varten, vaan yritän häiden jälkeen jatkaa kirjoittelua, milloin mistäkin. Ulkoasu on kuitenkin kokenut hiukan muutoksia, eli vähän uusia tuulia on ilmassa.

Tervetuloa seuraamaan häähömpötystä :D

tiistai 14. lokakuuta 2014

Opiskelija(elämää) Oulussa

Hitsit, miten vauhdikkaasti syksy on kulunut! 
Tuntuu ihan siltä, että vastahan minä muutin Ouluun ja aloitin yliopistossa. 
 
Ouluun sopeutuminen oli yllättävän helppoa. Asun suhteellisen lähellä yliopistoa ja olen koko syksyn ajan ollut ihan intopiukeana siitä, että olen kerrankin voinut pyöräillä kouluun! 8-10 minuutin pyöräilymatka on oiva hetki fiilistellä kirpeitä syysaamuja. 
Oulussa on loistavat pyörätiet, joten pyöräileminen on ollut helppoa ja mukavaa. Jos joku olisi sanonut minulle, että pyöräilisin joskus kymmeniä kilometrejä päivässä, olisin varmaankin nauranut ja väittänyt ajatusta varsin epätodelliseksi. Mutta tulipa tässä taannoin huomattua, kuinka helposti päivässä tulee pyöräiltyä yli 20 kilometriä :D 
Ainut ongelma on ollut, että eksyn yhtenään! Tällä hetkellä olen eksynyt n.12 kertaa ja myöhästynyt hiukan milloin mistäkin :D 


Rakas Niki-koirani on myöskin kotiutunut loistavasti kaupunkiin ja kerrostaloelämään. Koulupäivieni aikana sankari on kaivanut itselleen pesän joko lakanoiden keskelle (pieni, mutta pippurinen tapaus onnistuu jopa pukkimaan päiväpeitteen pois :O) tai huopien väliin. Reippaan viikon jouduin olemaan ilman Nikiä Oulussa ja voi että miten pitkältä se aika tuntui.
Vulcanaliasta hankitut (ensimmäiset) haalarimerkit!!

Opiskelu on ollut aivan mahtavaa! Ensimmäisten päivien aikana tuli sellainen olo, että olen ehdottomasti siellä missä minun kuuluukin olla. Toki välillä on oltava tylsillä perusopintojen luennoilla, mutta niihinkin saa elämää luokan whatsapp-keskustelua lukemalla :D
Meidän pienryhmä LO-14B on ihan huikea ja mahtava ryhmähenki muodostui parissa päivässä! Ollaan vietetty muutamia illanistujaisia yhdessä ja tultu siihen tulokseen, että meillä on ihan loistava luokka (: 




Toki opiskelu on ollut myös stressaava. Suunnitelmallinen opiskelu ja tehokas ajankäyttö eivät todellakaan ole meikäläisellä vielä hallussa, joten kaikki koulutehtävät on kasaantuneet kivasti. Kontaktitunteja ei ole ollut tuhottomasti, mutta kun lisätään pianoläksyjen harjoittelu, ryhmätöiden tekeminen, paritöiden suunnittelu ja atk-työt koululla, tulee päiville yllättävästi lisää pituutta. Koulusta kotiuduttua on jo alkuilta, joka kuluu hyvin äkkiä harrastusten, kodinhoidon ja läksyjen parissa. 

 Syysloman jälkeen on musiikin teorian ja kasvatustieteen peruskurssin tentit ja etenkin jälkimmäiseen lukeminen ottaa todella lujille. Ensimmäisestä harjoittelusta pitäisi kirjoittaa ja palauttaa loman aikana tehtävät ja myöhemmin tulee palauttaa laaja raportti. Pari esseetä on kirjoittamatta ja matikan laskutehtävät tekemättä (ei näitä ei kannattanut aloittaa tekemään ajoissa).
Voin todeta, että minä tiedän, mitä minä teen syyslomalla.


Vajaan pari kuukautta olen kohta viettänyt opintojeni parissä, enkä kuitenkaan voisi olla onnellisempi! Syksy on ollut raskas, kiireinen ja monenlaista stressiä täynnä, mutta kaikesta huolimatta olen ollut onnellinen!

OLOlainen kiittää ja kuittaa! 

(P.s. Sähläsin jotenkin, mun google-tunnusten parissa ja onnistuin poistamaan vanhoista blogiteksteistä kuvat, argh! Palautan niitä sitä mukaa, kun kerkeän)